Australianpaimenkoiran rotumääritelmä
(Australian Shepherd, alkuperämaa USA)
FCI-ryhmä 1
Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
Alaryhmä 1: Lammaskoirat
Käyttötarkoitus: Paimenkoira
Lyhyt historiaosuus
Australianpaimenkoiran alkuperästä on esitetty useita eri teorioita, mutta rotu nykyisessä muodossaan on jalostettu Yhdysvalloissa. Nimi australianpaimenkoira vakiintui käyttöön, koska rotu liittyi 1800-luvulla Australiasta Yhdysvaltoihin saapuneisiin baskilaisiin lammaspaimeniin ja heidän työkoiriinsa.
Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana lännenratsastus tuli laajasti tunnetuksi rodeoiden, hevosnäyttelyiden, elokuvien ja television kautta. Samalla myös australianpaimenkoiran tunnettuus ja suosio kasvoivat. Rodun monipuolisuus sekä erinomainen koulutettavuus tekivät siitä erittäin arvostetun työkoiran amerikkalaisilla maatiloilla ja karjatiloilla. Karjatilalliset jatkoivat rodun kehittämistä säilyttäen sen monikäyttöisyyden, älykkyyden, voimakkaan paimennusvietin ja huomiota herättävän ulkomuodon – juuri ne ominaisuudet, joita rodussa alun perin arvostettiin.
Australianpaimenkoirien yksilölliset värit ja merkit tekevät jokaisesta koirasta ulkonäöltään ainutlaatuisen. Kaikkia yhdistää kuitenkin voimakas kiintymys omaan perheeseensä. Nämä ominaisuudet ovat osaltaan ylläpitäneet rodun vahvaa suosiota.
Yleisvaikutelma
Australianpaimenkoira on tasapainoinen, hieman korkeuttaan pitempi ja keskikokoinen koira, jonka luusto on kohtuullisen vahva. Väritys vaihtelee ja on yksilöllinen. Koira on tarkkaavainen, eloisa, notkea ja ketterä. Rakenne on tiivis ja lihaksikas ilman kömpelyyttä. Karvapeite on keskipitkä ja hieman karhea. Häntä on luonnollinen tai joissakin maissa typistetty.
Tärkeitä mittasuhteita
Rungon pituus mitattuna rintalastan kärjestä istuinluuhun ylittää hieman säkäkorkeuden. Rakenne on tiivis ja luusto kohtuullinen. Urokset ovat selvästi urosmaisia olematta karkeita, nartut narttumaisia ilman kevytluustoisuutta.
Käyttäytyminen / luonne
Australianpaimenkoira on älykäs työkoira, jolla on voimakas paimennus- ja vahtimisvietti. Se on luotettava kumppani, joka kykenee työskentelemään koko päivän. Luonteeltaan se on tasapainoinen ja hyväntahtoinen, eikä yleensä riidanhaluinen. Vieraita kohtaan se voi ensikohtaamisella olla hieman pidättyväinen.
Pää
Pää on selväpiirteinen, vahva ja kuiva. Pään koko on oikeassa suhteessa runkoon.
Kallo-osa
Kallo:
Kallon yläosa on litteä tai aavistuksen kaartuva. Niskakyhmy voi olla lievästi havaittavissa. Kallon leveys ja pituus ovat keskenään yhtä suuret.
Otsapenger:
Kohtuullinen ja selvästi erottuva.
Kuono-osa
Kirsu:
Blue merle- ja mustilla yksilöillä kirsu ja huulet ovat mustapigmenttiset. Red merle- ja punaisilla yksilöillä ne ovat maksanruskeat. Merle-värisillä koirilla pienet vaaleanpunaiset pilkut kirsussa ovat sallittuja. Yli yhden vuoden ikäisellä koiralla katsotaan vakavaksi virheeksi, mikäli vaaleanpunaisen osuus kirsussa ylittää 25 %.
Kuono:
Kuonon pituus vastaa kallon pituutta tai on hieman sitä lyhyempi. Sivulta tarkasteltuna kallon ja kuonon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset, ja niiden välissä on selkeästi havaittava, kohtuullinen otsapenger. Kuono kapenee hieman kohti pyöristyvää kärkeä.
Hampaat / purenta:
Täysi hampaisto, vahvat ja valkoiset hampaat. Leikkaava purenta on toivottava. Tasapurenta on sallittu.
Silmät:
Silmät voivat olla ruskeat, siniset, meripihkanväriset tai mikä tahansa näiden yhdistelmä. Pilkut ja marmorointi ovat sallittuja. Silmät ovat mantelinmuotoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvälle asettuneet. Blue merle- ja mustilla yksilöillä silmäluomet ovat mustat, red merle- ja punaisilla maksanruskeat. Ilme on valpas, älykäs, tarkkaavainen ja innokas. Katse on kiinteä mutta ystävällinen.
Korvat:
Korvat ovat kolmionmuotoiset, keskikokoiset, suhteellisen ohuet ja korkealle kiinnittyneet. Koiran ollessa tarkkaavainen korvat taittuvat eteenpäin tai ruusukorvina sivulle.
Kaula
Kaula on vahva ja keskipitkä, niskasta hieman kaartuva ja liittyy sulavasti lapoihin.
Runko
Ylälinja:
Selkä on vaakasuora, vahva, tasainen ja kiinteä säästä lantioon saakka.
Lantio:
Kohtuullisen viisto.
Rintakehä:
Rintakehä ei ole leveä, mutta se on syvä. Syvin kohta ulottuu kyynärpäiden tasolle. Kylkiluut ovat pitkät ja kaareutuneet. Rintakehä ei ole tynnyrimäinen eikä sivuilta litistynyt.
Alalinja ja vatsa:
Vatsaviiva kohoaa kohtuullisesti.
Häntä
Häntä on suora ja luonnostaan pitkä tai luonnostaan lyhyt (töpöhäntä). Typistetty tai luonnostaan lyhyt häntä saa olla enintään 10 cm pitkä.
Raajat
Eturaajat
Eturaajat ovat suorat ja vahvat. Raajaluusto on kestävä, ja luiden muoto on mieluummin soikea kuin pyöreä.
Lavat / olkavarret:
Lapaluut ovat pitkät, litteät ja niiden yläpäät sijaitsevat lähellä toisiaan. Lavat ovat hyvin viistot. Olkavarret ovat suunnilleen lapaluiden pituiset ja muodostavat lapojen kanssa noin 90 asteen kulman.
Kyynärvarret:
Kyynärvarret ovat pystysuorat.
Välikämmenet:
Välikämmenet ovat keskipitkät ja vain hieman viistot.
Etukäpälät:
Käpälät ovat soikeat ja tiiviit. Varpaat ovat selvästi kaartuneet ja tiiviisti yhdessä. Päkiät ovat paksut ja kimmoisat.
Takaraajat
Takaraajat ovat leveydeltään yhtä leveät kuin etuosa lapojen kohdalta. Lantion ja reiden välinen kulmaus on noin 90 astetta ja vastaa lavan ja olkavarren välistä kulmausta.
Polvet:
Hyvin kulmautuneet.
Kintereet:
Kohtuullisesti kulmautuneet.
Välijalat:
Lyhyet ja pystysuorat. Takaa katsottuna ne ovat yhdensuuntaiset.
Takakäpälät:
Kuten etukäpälät.
Liikkeet
Liikkeet ovat sulavat, vapaat ja vaivattomat. Koira kykenee liikkumaan ketterästi tasapainoisella ja maatavoittavalla askeleella. Raajat liikkuvat suoraviivaisesti ja yhdensuuntaisesti rungon keskiviivan kanssa. Nopeuden kasvaessa raajat lähestyvät keskilinjaa selän pysyessä kiinteänä ja tasaisena. Australianpaimenkoiralle on ominaista ketteryys sekä kyky äkillisiin suunnan- ja nopeudenmuutoksiin.
Karvapeite
Karva:
Karvapeite on keskivahvaa, suoraa tai hieman laineikasta, säänkestävää ja keskipitkää. Pohjavillan määrä vaihtelee ilmasto-olosuhteiden mukaan. Karva on lyhyttä ja sileää päässä, korvissa, eturaajojen etupuolella sekä kinnernivelen alapuolella. Eturaajojen takaosissa ja reisien takana on kohtuulliset hapsut. Kaulassa on kohtuullinen kaulus ja röyhelö, joka on uroksilla selvempi kuin nartuilla.
Väri:
Väritys voi olla sinimarmoroitu (blue merle), punamarmoroitu (red merle), musta tai punainen. Kaikissa väreissä voi esiintyä valkoisia ja/tai punaruskeita (tan) merkkejä. Kaikki värivaihtoehdot ovat keskenään samanarvoisia. Valkoinen kaulus ei saa ulottua lapojen taakse karvantyvestä tarkasteltuna. Valkoista väriä saa esiintyä niskassa joko osittaisena tai täytenä kauluksena, rinnassa, raajoissa, kuonon alaosassa, läsina päässä sekä vatsapuolella, josta se saa ulottua enintään 10 cm kyynärpäiden tason yläpuolelle. Valkoinen väri päässä ei saa olla hallitseva, ja silmänympärysalueiden tulee olla täysin pigmentoituneet. Marmoroituneilla yksilöillä värin tummuminen iän myötä on tyypillistä.
Koko
Säkäkorkeus:
Urokset: 51–58 cm
Nartut: 46–53 cm
Rodun laatu ei saa heikentyä koon kustannuksella.
Virheet
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen sekä sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
Vakavat virheet
- Pystyt tai riippuvat korvat
- Epätyypillinen karvapeite
Hylkäävät virheet
- Aggressiivisuus tai selvä arkuus
- Alapurenta tai yli 3 mm:n yläpurenta. Alapurennaksi ei katsota muutoin moitteetonta purentaa, jossa etuhampaat eivät kosketa toisiaan keskimmäisten etuhampaiden lyhyyden vuoksi. Tapaturmaisesti katkenneet tai irronneet hampaat eivät ole virhe.
- Valkoiset läiskät rungossa, eli sään ja hännän välisellä alueella sekä kyljissä kyynärpäiden ja reisien takaosan välisellä alueella
- Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen
Huomautus
Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä, jotka ovat täysin laskeutuneet kivespussiin.